Texty: Faerghail. Hämärän Kutsu.

Tuonelan tuolta puolen, manna majoilta
Nuo veneet mustat vievA¤t yli virran
Kasvottomat enkelit ikuisilta ajoilta
Kunnes aika armahtaa meidA¤t vielA¤ kerran

Kuulen kuinka tuulessa kuiskaus meille soi
HA¤mA¤rA¤n siivet nyt kantaa meidA¤t voi
Kutsu vahva ikuinen, vain metsA¤t seuranain
SiellA¤ missA¤ iA¤isyys on pieni hetki vain

On aikamme tullut jo hiipua pois
Kuin patsaita jA¤A¤tyneitA¤ ruumiimme ois
Nuo tummat hahmot kun ratsailla nA¤A¤n
Ovat sielumme kohdanneet matkansa pA¤A¤n

Paikan ikuisen talven ja jA¤A¤n...

a??Talvinen metsA¤, tuhat mustaa yA¶tA¤a??
syksyiset lehdet peittA¤A¤ maan
a??Talvinen metsA¤, tuhat mustaa yA¶tA¤a??
Pohjoinen tuuli meitA¤ kuljettaa